ELÄMÄNPOLUT SIELUNMAISEMASSA

Se, että jokaisella ihmisellä olisi olemassa yksi “ylhäältä” määrätty elämänpolku, tuntuu aivan liian yksinkertaiselta ja deterministiseltä ajatukselta, vaikka vakaasti uskonkin sielunelämään omien henkisten kokemusteni kautta. Pikemminkin ajattelisin, että jokaisella on monia monesta eri suunnasta määrättyjä potentiaalisia polkuja, joihin vaikuttavat se, millä mielellä, persoonallisella ja biologisella habituksella ja energeettisellä latauksella tänne synnytään ja eletään, kenen kanssa vuorovaikutetaan, sekä minkälaisella sielunsopimuksella juuri tämä ihmiskeho on valittu kokemuksellisen oppimisen kanvaasiksi.


Sielunmaisemaa.

Käytössämme on koko värispektri, jonka saamme kokea valon ansiosta. Mitä värejä ja polkuja kukakin haluaa elämässään nähdä, rippuu siitä, mihin asioihin mieli kiinnityy, ja miten avoimena mielensä on motivoitunut ja kykenevä pitämään. Onkin mieletön ajatus yrittää päästä omasta mielestään kokonaan eroon ‘valaistumisen’ nimissä. Juuri mielen ansiosta meidän on mahdollista kokea, vastaanottaa, ja antaa. Jotta voisimme iloita uusista mielen kiinnittymiskohteista, on kuitenkin ymmärrettävä miksi mieli ei halua muuttua. On tunnettava kehollisesti ja emotionaalisesti, missä lukko on, ja millä sen saa auki.

Vain tuntemalla elämän eri värien värähtelyn, voi oikeasti oppia itsestään: surra kun surettaa, purkaa kiukkua kun huomaa, että omia rajoja on luokattu, ja iloita kun sydän laulaa. Jo sanana ‘itsetuntemus’ pitää sisällään oman tunnemaailman tuntemisen ja ymmärtämisen. Itsensä tunteva tuntee itsestään kaiken, on valmis purkamaan kaiken muuttumattomaan iankaikkiseen ytimeensä asti. Vain kohtaamalla oman traumahistoriansa, voi antaa sydämelleen eteeristä kommunikaatiotilaa kuulla ja puhua omaa totuutta. Tulla osaksi korkeampaa universaalia värähtelyä ja tietoisuutta, jolloin mieli ei enää asu aivoissa, vaan etsii alati laajenevaa, ajan ja paikan ulottumattomissa olevaa ikuista kotia. Kun pystyy puhumaan vaikeistakin traumoista ilman, että siihen liittyy defenssejä, tietää olevansa vapaa. Kun pystyy näkemään tämän elämänhetken yli toiseen kotiin, tietää, että mikään ei ole pelkästään sattumaa. Se on se suurempi voima, joka on samalla objekti ja subjekti. Ja koska olemme osa sitä, voimme hyvällä omallatunnolla sitä ihailla ja rakastaa ❤

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *